Helsingin puistot - luontoa ja kulttuuria

24.03.2021
Vesivoimaa Töölönlahdella - Hugo
Vesivoimaa Töölönlahdella - Hugo

Hän ajatteli, miten kiihkeästi hän rakasti kaikkea, metsää ja merta, sadetta ja tuulta, auringonpaistetta ja ruohoa ja sammalta, ja miten mahdotonta olisi elää ilman niitä. 

Muumipeikko, kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti (1946)

Rakas lukijani, eletään maaliskuuta ja suven ensimmäiset, arat tuoksut voi jo aistia ulkona. Jää väistyy hiljalleen kävelyteiltä ja kotini vieressä virtaava pieni Longinoja kuohuaa kevättä rinnassaan.

Minä Hietaniemessä, kuva E.Sydänmaanlakkaa
Minä Hietaniemessä, kuva E.Sydänmaanlakkaa

Toinen minäni, Helsinki-opas, alkaa vääjäämättä haikailla puisto-opastuksista. Vielä kuukausi ja puut alkavat vihertää, linnut kujertavat kevätpuuhissaan ja vesi välkkyy vapaana jääpeitostaan. Meillä ihmisilläkin on kevään riemu rinnassa.

Töölönlahti
Olen antanut Töölönlahden opastetulle kierrokselleni nimeksi Haavoittunutta enkeliä etsimässä, sillä juuri Töölönlahden rannoille on Hugo Simberg sijoittanut kuuluisan maalauksensa pojista, jotka totisina kantavat välissään haavoittunutta enkeliä.

Urho Kekkosen lähde
Urho Kekkosen lähde

Hienoa, että sykkivän kaupungin ytimestä voi löytää vanhan puiston kauneuden, nähdä humisevan kaislikon, upeaa arkkitehtuuria ja kuulla historiallisesti rikkaan tarinan. Tiesitkö, hyvä lukija, että alun perin 1800-luvulla Töölönlahden puistoalueen tervryslähteen viereen piti nousta mahtava hienostokylpylä. Hanke kaatui, kun rautatiet rakennettiin ja lähde kuivui. Mutta Hakasalmi-Hesperian ja Eläintarhan puistoalueet saivat lähtölaukauksen. Puisto vihittiin käyttöön 1900-luvun alussa ja siitä saakka sen puut ja kalliot ovat houkutelleet meitä tavallisia helsinkiläisiä virkistäytymään.

Töölönlahden rannalta
Töölönlahden rannalta

Hesperian Esplanadia länteen

Töölönlahdelta pääsee Eläintarhan alueen halki vihreisiin Keskuspuiston metsämaisemiin, mutta sieltä voi myös koukata länteen Hesperian Esplanadille ja jatkaa Töölön läpi kohti Taivallahtea. 

Hesperian Esplanadi
Hesperian Esplanadi

Eikö sinunkin korvissasi nimessä Hesperia ole salaperäisyyttä ja eksotiikkaa? Hesperidit olivat kreikkalaisessa mytologiassa nymfejä, joiden tehtävänä oli huolehtia Heran ihastuttavasta puutarhasta maailman läntisellä laidalla. Tämän puiston tilalle on moneen otteeseen suunniteltu kanavaa yhdistämään toisiinsa kahta merenlahtea, mutta ainakin vielä tänä päivänä puistossa nautitaan kävelystä kenties koko Euroopan pisimmällä hevoskastanjakujanteella.

Mika Waltarin puisto
Mika Waltarin puisto

Askel vie ohi Mika Waltarin puiston kohti meren rantoja. Hesperian Esplanadin läntisessä päässä onkin puistokävelijän reittivalinta vaikea, kääntyisinkö vasemmalle kohti Hietaniemen upeaa männikkörantaa ja hautausmaan kauniita puistokujia?

Sibelius, Topelius ja Ylpön Arvo

Koukkaanko sittenkin oikealle Toivo Kuulan puiston kautta kohti Sibeliuksen ja Topeliuksen puistoja? Hyvä lukija, tunnet varmasti nämä seudut Eila Hiltusen suurteoksesta Sibelius-monumentti. 

Sibelius-monumentti
Sibelius-monumentti

Puistojen kumpareilla oli ennen Helsingin hienoston huvila-asutusta - jäljellä on vielä muutama kunnioitettava talovanhus, kuten Pauligin perheen keltainen huvila Mechelininkadun varrella. Viime vuonna nautimme asiakkaiden kanssa kesästä näissä upeissa maisemissa opastuksella Arvo Ylpön viisautta ja Sibeliuksen sinfoniaa - puistojen kertomat tarinat. Näimme myös tuntemattomamman Arvo Ylpön puiston Lastenlinnan edessä, Kirjailijanpuiston runotuolineen, Piilopuiston Paasikiven kotitalon takana ja Meilahden sairaala-alueelle kätkeytyneen Veistospuiston.

Lastenlinnan vieressä on A.Ylpön puisto
Lastenlinnan vieressä on A.Ylpön puisto

Helsingin kaupungin puisto-osasto kirjoittaa sivuillaan "Ota puistot omaksesi", ja sitä työtä aion jatkaa. On aika löytää uusia viherkeitaita - kaivaa esiin niiden salaisia tarinoita, asettua levähtämään kallionkolon lämpöön, herkutella repusta löytyvät eväät, bongailla citykaneja ja kuunnella kaupunkipuiston ääniä.

Mutta minä en tahdo elää salaperäisesti. Tässä sitä ollaan aivan uudessa maailmassa, eikä kukaan edes välitä kysyä millaisessa toinen on aikaisemmin elänyt. 

Muumipeikko, kirjasta Taikatalvi (1957)

Kurre kaupunkipuistossa
Kurre kaupunkipuistossa