Kylälle kasvaa kirkko kuin Iisakin katedraali

14.08.2020

Täyty pitää kiirettä, että ennättää elää, minulla on mennyt niin kovin paljon aikaa hukkaan! - Tove Jansson, Ti-ti-uu 

Kirkko ansaitsee myös oman tarinansa. Asukkaat ovat ortodokseja ja kylässämme on ylempänä rinteellä hautausmaan vieressä vanha kirkko. Sen sijainti koettiin hieman syrjäiseksi, joten muutama vuosi sitten alettiin rakentaa uutta kirkkoa aivan kylän keskelle. Hanke tuntuu näin suomalaisesta hieman suureelliselta, mutta hiljalleen tuo tiilistä rakennettava nelikupolinen komeus alkaa valmistua.  

Rahaa on kerätty lahjoituksilla ja lähes kaikissa lähikaupunkien kaupoissa on keräyslippaat. Yhtenä päivänä naapurin isäntäkin kävi kertomassa, että sai kohtuuhinnalla hommattua kirkon kupoleiden peitteeksi kuparilevyä. Täytyy tunnustaa, että kirkkotyömaa on yhdistänyt kyläläisiä ja luonut me-henkeä. Mahtaa olla kylämme pappi odotusta pullollaan, sillä eiköhän uusi pyhättö tuo lisää kuulijoitakin kirkkoon. Papistamme pitää vielä mainita, että hän on hupaisan hyväntahtoinen persoonallisuus, monena aamuna olemme sinisten kotiporttiemme läpi ihmetelleet, kun pappi paimentaa vihreästä Opelistaan lehmiä laitumelle. Ikkuna vaan auki ja sopivat komentohuudot soimaan! Ja joka ikiselle ohikulkijalle tuo vanha partasuu suo ystävällisen hymynsä.

Onhan meidän kylällä torikin. Kesäiltoina siellä saattaa törmätä hääkulkueeseen, mutta päivisin siellä kokoontuu äijäkerho. Joskus esillä on shakkilauta, useimmiten tuntuu vaan juttu lentävän. Kerho kokoontuu suuren, yli 800-vuotiaan plataanipuun alla, josta Dzhigurovon kylä on kuuluisa. Tarina kertoo, että onton puun sisällä oli satakunta vuotta sitten kylän leipäuuni. Jos lukijani joskus käyt Sandanskissa, niin poikkea ihmeessä katsomaan puutamme ja nauttimaan läheiseen kuppilaan Dzhigurovon kylän omaa Dzhigi-kolaa. Puun vieressä on kaivo, josta käydään hakemassa juomavettä lähikyliin ja -kaupunkeihin. Hanavesikin kylällämme on juotavaa ja raikasta vuoristovettä.

Katukuva on muuttunut Dzhigurovossa viettämiemme vuosian aikana. Vuohet, lampaat, kanat ja ankat ovat aina kulkeneet kylän kaduilla. Kyläläisillä on kiertävä paimenjärjestelmä ja iltaisin on hauska seurata, kun vuohet osaavat itse mennä katraista omiin koteihinsa oikean portin kohdalla. Silloin, kun lampaat tulevat vuorilta kylälle paimenen ja koiran johdattamina, ei kannata olla tien päällä. Koira komentaa ja lampaat tuntuvat jyräävän alleen kaiken eteen osuvan, joten siinä saa olla nopsakinttuisena menossa tien laitaan. Ja portit kannattaa pitää suljettuina, tai puutarha saa äkkiä luonnollisen ruohonleikkuun.  

 Aaseja ja hevosia on vieläkin paljon maatöissä ja rattaita kiskomassa, mutta aivan viime vuosina kuvioihin ovat tulleet traktorit. Monilla on pieniä "minitraktoreita", joilla työskennellään viinipelloilla ja osa työkoneista ei välttämättä edes kuulu kategoriaan "traktori".  

Uusi asia on myös lehmät, jotka talvisin vaeltavat teillä. Kaikki maito alueelle tuodaan Puolasta, mutta eteläisessä Bulgariassa kasvatetaan yhä enemmän lihakarjaa 

Mutta yksi on ja pysyy - Dzhigurovossa aika ja kiire unohtuu! Elämä menee eteenpäin omalla painollaan ja on ihanaa, kun kaupungin jatkuva melu muuttuu koirien haukkukuoroksi, kissatappeluiksi, paimenten huudoiksi ja aasien elämöinniksi.

Jos pidät minusta lupaat poimia minulle kaikki tuikkivat tähdet tummalta taivaankannelta. Jos pidät minusta oikein paljon lupaat noutaa minulle hopeisen kuun taivaalta. Mutta jos rakastat minua et tee turhia lupauksia. - Tove Jansson, Nyyti