Rilan kansallispuiston Seitsemän järveä

06.04.2021

Olen satumaassa, 

jossa puiden oksilta 

tippuvat tuhannet timantit. 

Yritän kerätä niitä mukaani, 

olen poiminut jo satoja 

taskuihini, hattuuni, kaikkialle. - Runotalo.fi

Hyvä lukija, edellisessä kirjoituksessani nautin luonnosta Pirinin kansallispuistossa. Nyt kerron sinulle toisista henkeäsalpaavan hienoista maisemista, joihin tiedän sinunkin ihastuvan. Paikka on Bulgarian suurin kansallispuisto - Rila, joka sijaitsee 100 km pääkaupungista Sofiasta etelään.

Rilan luostari
Rilan luostari

Olet ehkä kuullut Rilan luostarista, mahtavasta maailmanperintökohteesta, joka kohoaa Rilan vuoriston länsirinteellä? Mutta tänään matka vie vuoriston pohjoispuolelle, 2 500 metrin korkeuteen Seitsemälle Rilan järvelle, Седемте рилски езера.

Olemme käyneet noilla jäätikköjärvillä monta kertaa - kaksin ja porukalla, lasten ja aikuisten kanssa. Vaikka olemme vuoristossa, on liikkuminen melko vaivatonta ja reissusta selviää tavallisilla lenkkareilla. Mitä nyt varpaat joskus kastuvat puroa ylittäessä. Järvillä on hauskoja nimiä - kaunis ovaalin mallinen järvi on nimeltään Silmä, löytyy myös soikea Kyynel sekä Munuainen ja Kaksoset.

Päiväretki alkaa kotikylästämme Dzhigurovosta. Ajamme reilut kaksi tuntia kohti pohjoista - pian käännymme itään ja ohitamme Sapareva Banyan pikkukaupungin. Täältä alkaa vuoristo ja automme kapuaa mäntyjen peittämää rinnettä ylös Panichishten kylään. Muutaman kerran olemme varanneet majoituksen kylästä, josta löytyy sekä hotelleja että retkeilymajoja. Kylältä matka jatkuu kuitenkin yhä ylöspäin - auto parkkiin ja seuraavat 20 minuuttia istumme tuolihississä huumaavia maisemia ihaillen.

Hissin yläasemalla, kahden kilometrin korkeudessa, odottaa Seven Lakes Hutin majatalo kahviloineen. Majatalon vaatimattomissa huoneissa voivat matkailijat yöpyä. Rakas lukijani, oma haaveeni on herätä ylhäällä vuoren huipulla uuteen aamuun - siihen hetkeen, kun aamuaurinko valloittaa itäisen taivaanrannan. Voitko ajatella mitään sen romanttisempaa? 

Vaan retki jatkukoon - jyrkähkö mäki majatalolta ylös ja edessä on merkattu retkeilyreitti, jonka kiertämiseen meiltä on mennyt taukoineen päivineen puoli päivää. Maasto ylhäällä tasangolla on mukavaa kävellä ja kaunis kierros vie kirkasvetiseltä rannalta toiselle.

Vuoristossa sää on aina pieni arvoitus. Kotona Dhigurovossa voi olla hellepäivä, mutta vuorilla onkin paksu pilviverho. Tai sitten tuuli on ajanut huipulta kaikki pilvet pois ja saamme kävellä upeassa keskikesän lämmössä varjellen itseämme polttavalta auringolta.

Järvissä uiminen on kielletty, mutta pieni kahlauskin jo kertoo, että jäätävään veteen pulahtaminen ei houkuttaisi. Vuorten huippuja, eväillä herkuttelua, lumisotaa jäätiköllä, veden solinaa, perhosten leikkiä ja kukkien loistoa - tätä kaikkea on Seitsemän Rilan järveä.

Suvi-illan vieno tuuli

huokaa vuoren alta,

hongikon polkua hopeoipi

kuuhut taivahalta.

Hiljaa huojuu korven honka,

kaukana käkö kukkuu,

vaieten astuvi vaeltaja,

mielen murhe nukkuu. - Eino Leino