Suomesta Bulgariaan - autoillen Euroopan halki

19.03.2021


Minua söi kevään kaipaus. -Saatoin nähdä mielessäni suuret, eurooppalaiset asemahallit, joiden lasikupujen alle syöksyi tunnissa neljäkymmentä höyryä tutisevaa junaa -saatoin tuntea kukkivien oranssien tuoksun Biarritzissa, kaikkien valtamerilaivojen kaipauksen, sireenien huudot sumuisen meren ylitse.

Mika Waltari

Matkakuumetta

Rakas lukijani, oletko miettinyt, mitä kaikkea matkan suunnittelu tuo tullessaan silloin, kun etäisyys kahden kotikaupungin, pohjoisen Helsingin ja eteläisen Sandanskin, välillä on lähes 3 000 kilometriä? Kun talvisen kirkas aurinko laskee Helsingin kotimme ikkunan takana, ryhdyin ruokkimaan matkakuumettani ja muistelemaan monia reissujamme ihanaan kakkoskotiimme Bulgariassa - tuolla Pirin vuoriston juurella, Dzhigurovon kylässä. 

Miten lähtisimme matkaan tällä kertaa - hurautetaanko autolla nauttien maantien huumasta vai lennetäänkö yläilmoissa pumpulipilviä ihaillen? Hienoa olisi ottaa juna- ja bussiaikataulut esille ja ryhtyä piirtämään reittejä Euroopan kartalle, mutta tämä jääköön haaveeksi tuleville eläkevuosille.

Lyhyellä lomalla lentäminen on ainoa vaihtoehtomme ja yleensä myös edullisin. Mutta veri kohisee suonissa ja sydän sykkii innosta aina, kun on mahdollisuus lähteä matkaan autolla. Voi sitä riemua, kun Helsingissä mutkittelemme katuja pitkin kohti satamaa ja tiedämme, että neljän päivän päästä ylitämme Bulgarian rajan ja lopulta illan hämärtyessä väistelemme kuoppia ja lampaita Dzhigurovon kylässä. Jännityksellä odotamme, onko naapurin ruokinnassa ollut kissamme Lumikki, ottamassa meitä vastaan kotimuurin päällä. Seikkailun tunnetta on vielä paluumatkassakin, kun kuukauden-parin päästä palaamme Suomeen.

Reittimme itäisen Euroopan halki

Yleisemmin tiemme vie Tallinnasta kohti etelää ViaBalticaa pitkin. Tässä vaiheessa matkaa laulamme radion siivittäminä suomalaisia iskelmiä, kun ajelemme Viron, Latvian ja Liettuan halki. Kotona tehdyt eväät maistuvat ja kahvikin on termoskannussa kuumaa, kun pysähdymme tauolle Latvian ihanille hiekkarannoille E67:n varrelle. Illan pimetessä saavumme ensimmäisen yön majapaikkaamme jonnekin Liettuan ja Puolan rajalle. Hyvä illallispaikka, turvallinen parkkipaikka, oma kylpyhuone ja runsas aamiainen ovat niitä asioita, joista emme majoituksessa tingi. Ja ihania, kohtuuhintaisia paikkoja olemme löytäneetkin.

Seuraava päivä omistetaan Puolalle. Maasto muuttuu mäkiseksi, vihreät lehtipuumetsät ympäröivät tiet ja pienet kylät viehättävät. Vähän mielialasta riippuen valitsemme joko itäisen kiireettömämmän reitin Lublinin kautta tai nopeaakin nopeamman moottoritien Varsovasta. Hyvä lukija, jos olet autoillut Puolassa, tiedät, että päivän teemana voisi olla rekka-autot, sillä niitä noilla teillä kyllä näkee yllin kyllin. Puolassa sorrumme usein länsimaiseen pikaruokaan ja päiväruoka nautitaan hampparibaarissa. Toinen yö vietetään reitistä riippuen joko eteläisessä Puolassa tai Tšekeissä.

Kolmas päivä ajetaan Slovakiassa ja Unkari hurahtaa ohi huomaamattomasti moottoritiellä ajaessa. Yön nukumme perinteisesti Serbiassa Novi Sadin kaupungissa, jonka vanha keskusta, ihanat ravintolat ja ystävälliset ihmiset ovat voittaneet sydämemme. Koska Serbia ei kuulu EU:hun, on matkassa menneen maailman tuntua, tienvarsikahvilat ovat tupakansavusta sumeina ja koemme perinteisen rajanylityksen - saamme passiin leimat ja pääsemme avaamaan takakontin tullivirkailijalle.

Neljäs matkapäivä edessä ja kuinka hyvältä tuntuukaan eteläisessä Serbiassa Nishin kaupungin kohdalla kurvata pois moottoritieltä ja jatkaa vuorien syleilyyn kapeaa solatietä kohti Bulgarian rajaa, tervehtiä passintarkastajaa ja sanoa nuo maagiset bulgariankieliset sanat: Dobr den - Hyvää päivää ja saada vastaus Dobre doshli - Tervetuloa! Vaikka kestää vielä nelisen tuntia, ennen kuin oma Pirin vuoristomme siintää edessämme, niin kotona ollaan!

Hyvä lukija, jos suunnittelet automatkaa ja kaipaat vinkkejä, ota rohkeasti yhteyttä! Tähän aiheeseen aion vielä palata ja kertoa mukavia ajokokemuksia kommelluksineen matkan varrelta.

Suurimmaksi osaksi maailma on kerrassaan ihmeellinen

Tove Jansson, muumien viisauksia