Blogi - Kuohuviiniä ja kivennäisvettä

Minä tässä - Tuula Pohjalainen - yli viisikymppinen elämäänsä tyytyväinen nainen - äiti, tytär, sisko, puoliso, matkaopas ja luonteeltaan iloinen seikkailija, joka elää kahdessa kotimaassa - Suomessa ja Bulgariassa.


Kuvassa istun plataanipuun alla pienessä bulgarialaisessa Dzhigurovon kylässä, toisessa kodissani. Tämä puu on katsellut maailmaa jo yli 800 vuotta, voi mitä kaikkea sillä olisikaan minulle opetettavana ja kuinka monta tarinaa kerrottavana. 

Kuohuviiniä ja kivennäisvettä on blogi, jossa kerrotaan matkoista, retkistä ja elämästä kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa Helsingissä ja pienessä Dzhigurovon kylässä.

Olen satumaassa, jossa puiden oksilta tippuvat tuhannet timantit. Yritän kerätä niitä mukaani, olen poiminut jo satoja taskuihini, hattuuni, kaikkialle. - Runotalo.fi
Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. - Mutta miksi kaiken oikeastaan pitäisi olla juuri niin kuin on tottunut? - Tove Jansson, Vaarallinen juhannus

Töölö on ollut osa elämääni nuoruudesta saakka. Ylioppilaskeväänäni asuimme Mannerheimintiellä ja lähdimme ystävien kanssa perjantaisin kävellen kohti keskustaa kymmenien kuppiloiden kautta. Noihin aikoihin oli Tunturikadulla vielä kauppahalli ja äidilläni pieni paperikauppa hallin naapurissa.

Iltamyöhällä vielä kulki ja kyykisteli hautausmaalla kaksi kumaraselkäistä vanhaa. Yhä enemmän lämmenneinä he haasteli innostuneesti kukkasten elämästä. - Oiva Paloheimo

Espoon Otaniemi on yksi minun lempiopastuksistani. Niinpä ajattelin kertoa sinullekin, hyvä lukija, minkä vuoksi kannattaa käydä tutustumassa tuohon kuhisevan kansainväliseen kampukseen, jossa Aalto-yliopiston oppilaan opiskelevat arvokkaan arkkitehtuurin ympäröimänä.

Olen auktorisoitu Helsinki-opas ja rakastan työtäni. Hyvä kuulija, oletko koskaan ajatellut, että omalla kotikaupungillasi on tuhansia hienoja tarinoita kerrottavana? Kaikilla kaupungeilla on, eikä Helsinki ole poikkeus. Mietipä mennyttä elämäntapaa, talojen julkisivuihin piilotettua sanomaa tai tulevaisuuden pilvenpiirtäjiä.

Hyvä lukija - toivottavasti menneisyys kiehtoo sinua, sillä tämän lounais-bulgarialaisen kaupungin juuret ovat syvällä menneisyydessä. Sandanskissa ollaan ylpeitä Spartacuksesta, jonka uskotaan vakaasti olevan kaupungin omia poikia. Spartacus oli gladiaattori, joka johti orjakapinaa Roomaa vastaan ennen ajanlaskumme alkua.

Olen kirjoittanut kohtalon tarjoamasta onnenloikasta, joka 15 vuotta sitten potkaisi meidät Bulgariaan Pirin-vuoren rinteille. Pieni Dzhigurovon kylä on toinen kotimme, mutta ilman sen lähellä sijaitsevaa Sandanskin kaupunkia olisi elämä varsin erilaista.